67. Tyttö kirjan sivuilla

Hän hymyili minulle kirjahyllyjen välistä
                      sylissään suuri pino jo haalistuneita, hiukan ruskeita sivuja
         pää kallellaan
                        katse kirjojen selkämyksissä, kirjojen nimissä
                                                  kuten olemisen sietämätön keveys
              toinen niska toista kipeämpänä,
                                   tyttö hiljainen kirjaston
                                                            hymyilee kunnes löytää onnensa kirjan sivuilta
                                          kirkkaanpunaisessa mekossa ja isoäidin nilkkureissa
    Kuinka tahtoisinkaan vain antaa hänelle yhden illan ja rakkaimman kirjani
                          sen jossa kerrotaan, kuinka me karattaisiin kahdestaan maailmalta
                                           jonnekin, missä keväisin satakielet laulavat
                                                      missä taivas olisi aamuisin yhtä punainen kuin hänen mekkonsa

Kommentit

  1. Hilbert2. huhtikuuta 2014 klo 10.47

    Tämä on suloinen kuvaus. "hymyilee kunnes löytää onnensa kirjan sivuilta" on mielenkiintoinen ilmaus, kuin hymy lähtisi onnen tullessa. "toinen niska toista kipeämpänä" ei taas miellytä minua, kun niskoja on kai vain yksi per henkilö. "isoäidin nilkkureissa" sen sijaan on sympaattinen yksityiskohta ja pidän tuosta kuvasta, että rakkaimmassa kirjassa kerrotaan heistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina4. huhtikuuta 2014 klo 1.50

      Kiitos tulkinnastasi.
      "Hymyilee kunnes löytää onnensa kirjan sivuilta." -ilmaus ehkä nousi päähäni siitä, kuinka tyttö ei voi tehdä muuta kuin hymyillä maailmalle, mutta kun oikeasti kohtaa todellisen onnen, se vetää hänet mykäksi, onnesta hiljaiseksi eikä hän osaa enää edes hymyillä, kun on niin onnellinen.
      Myönnän tuon niska kuvauksen vähän horjuvan, ajatuksissaan ei välttämättä se paras sanapari nouse päähän.
      Rakkaimman kirjan tarinan heistä on tarkoitus selventää puhujan suhdetta tuohon punamekkoiseen tyttöön, siitä kuinka rakkainta, tärkeintä hänelle on tuo tyttö ja samalla tarina heistä selventää puhujan tunteita ja haluja. Kuinka tärkeintä hänelle olisi vain karata tuon tytön kanssa ja saada hänet onnelliseksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

118. Herää jo, minä heräsin jo tähän tunteeseen

Oletko koskaan yöllä herännyt unesta hymyillen?                Minä heräsin, ja et arvaa kenestä näin unta, sinusta.       meistä maailman huipulla laulamassa,                                               tanssimassa tähtitaivaan alla hiukset sekaisin, housujen lahkeet kurassa                   silmät loistaen kertomassa toisillemme tulevaisuudesta      tulevaisuudesta, johon ei aio suostua kulkemaan ilman sinua                                                     tulevaisuuteen, jonne haluan aurinkoa ja oransseja ja punaisia lehtiä                             ja ainiin                                        tietenkin sinun huulesi                   pimeydessä vasten minua samalla, kun repeät nauramaan                                                          samalla hetkellä kun elämä virtaa kovempaa suoniimme    ja unohdamme yhdessä, miksi edes koskaan epäilimme,                                  sillä hei,                                            ainut mitä voisi tapaht
Lue lisää

7. Koskaan, ei koskaan ole liian vanha

Kuva
Koskaan ei voi olla liian vanha pelaamaan vanhoja pelejä lapsuudesta taikka katsomaan piirettyjä päivän ajan, kun vettä sataa tai muuten vain ei jaksa kohottaa yhtäkään raajaansa ylös. Tänään löysin itseni yllättävästä tekemisestä. En ole pitkään aikaan koittanut piirtää mitään ja useimmiten piirtämiseni loppuu tuskalliseen savatteluun ettei mikään onnistu tai että en osaa edes piirtää. Tällä kertaa kävi hiukan toisin. Olen jo pitkään haaveillut tatuoinnista, jopa kahdesta hihatatuoinnista. Tatuoinnin aihekin on ollut aika hyvin selvillä ja tiedän mitä ainakin toiseen käteen haluan. Sen pohjalta rupesinkin tänään piirtämään ja sain lopputuloksesta niin hyvän, että voin olla jopa ylpeä itsestäni. .. Siis hetkinen.. Kuvassa on Miyazakin piirrettyjen anime-elokuvien olioita. Eikö ne oo tehty lapsille? Ja paskat sanon minä, Miyazakin elokuvista, sekä sarjakuvista löytää paljon syvällistä pohdittavaa myös vähän vanhemmat katsojat. Olen tutustunut näihin olioihin jo pienestä pitäen j
Lue lisää

129. 17.5.2015 Yltäkylläisyyssyyllisyys

Olenko unohtanut Olen löytänyt  äärirajani                           kadonnut hiljaisuuden jokiin. Usvaisiin Meriin, joista veneilijät kertovat taruja.       sulkenut   Aktivoinut näköhermoni, kuuloaistini ulkomaailmalta.                                      Olenko unohtanut   löytänyt  maailman                   sen kahinan, kun tuuli kulkee ohitse puiden ja vie mukanaan    tuon viimeisenkin henkäyksen       ihmetyksen vanhoja kulttuureja ja rakennuksia kohtaan. Syvemmällä kuin Mariaanien hauta, olen itsessäni                                      ja  putoan     löydän  sekunti sekunnilta alemmas, syvemmäs   enemmän, paremmin              enkä enää osaa hengitä kuin ennen,                       silloin kun maistan ilmassa auringon ja elämän. Nyt pimeydessä   valossa  rintaani painaa vain   sivelee  näkymätön käsi ja happi on inhottava pakko   elämä.                                     Kuinka riisun yltäni turhamaisuuden ihon,                   revin  esille taas sen veren
Lue lisää